DANIELS LAGUNA SECA ”Seca” STDds
Australianpaimenkoiranarttu, syntynyt 28.2.2015
Terveystiedot, testi-, kisa- ja koetulokset löytyvät KoiraNetissä
Harrastukset:
Secan päälaji on ehdottomasti paimennus. Pyrimme edelleen saamaan paimennukseen lisää rauhaa ja malttia. Vaikka olemme edistyneet paljon ja Seca osaa vaikka mitä, se on aivan liian kiihkeä edelleenkin. Tästä huolimatta läpäisimme perinteisen paimennuksen esikokeen (FCI HWT) heinäkuussa 2018. Nyt saan rauhan treenata koiran varsinaisiin kokeisiin kaikessa rauhassa. Upea koira paimenessa kunhan tulee malttia.
Tottelevaisuutta treenaamme toistaiseksi vain kotona. Seca on nyt avoimessa luokassa. Suurin etenemisen este on tällä hetkellä häiriöiden sietäminen sekä oikean asenteen ylläpitäminen kehässä. Secalla on ihana into suorituksissa, kun vain saisin sen pysymään yllä kehän ulkopuolelta tulevista äänistä huolimatta.
Vesipelastus on aloitettu kesällä 2018. Seca onkin kova tyttö uimaan ja nauttii siitä suunnattomasti. Vepeily on ollut yllättävän helppoa. Tässä lajissa se on tosi nöyrä päinvastoin kuin paimennuksessa. Ajanpuutteen ja matkojen treenitakia lopetin tämän treenamisen.
Rally-tokossa Secalla on oikeus AVO-luokkaan. Voimme ääniherkkyyden takia kisata vain kesällä ulkokentillä.
Luonne:
Seca pitää ihmisistä todella paljon. Alun epäröinnin jälkeen se on alkanut pitää muista vieraista koirista enenevässä määrin – erityisesti uroksista – jopa liikaakin. Kippurahäntäisistä (pystykorvatyyppisistä) koirista se ei pidä erityisemmin.
Ei voi oikeasti sanoa, että se olisi ohjaajalleen miellyttämishaluinen. Se on ahne, ei palkkaudu taistelulla. Se ei lähde mukaan lelu- ja patukkaleikkeihin, mutta pallo, jonka sisällä on nameja, on sen mielestä tavoittelemisen arvoinen palkka. Se ottaa saaliin kiinni, mutta sen pidemmälle homma ei sitten menekään.
Paimennuksessa se on kuitenkin ihan omaa luokkaansa. Itsepäinen, itsenäinen, laumaa tiukasti kontrolloiva, paljon silmää käyttävä, erittäin motivoitunut – jopa paimennusnarkomaaniksi luokiteltava. Minulla onkin ollut työtä saada se toimimaan kanssani yhteen. Mitkään pehmeät ja lempeät keinot eivät sen kanssa toimineet. Vasta kun otin käyttöön erittäin tiukan mustavalkoisen linjan sen suorituksiin paimennuksessa, se tajusi, että ilman minua ja yhdessä toimimista se ei pääse tekemään sitä, mihin se on syntynyt ja mille se elää. Nyt olen jälleen palanut positiivisemman ja kannaustavamman koulutusmenetelmän pariin, kun Seca ymmärsi, ettei se saa paimentaa yksin.